Piti, piti, muttei ole. Sehän ei meitä suuremmin haittaa. Talomyyjämme oli niin kiireinen, että ilmoitti ettei ennätä taloamme esittelemään. Monta rautaa tulessa, monta luovutusta viikossa, monta talonäyttelyä kiikarissa. Siispä uteliaat saavat tyytyä virtuaaliesittelyyn. Tosin tuleva naapuri sai ihan privaattinäytön, kun sattui tässä eräänä päivänä kulmille.

Olemme juppeja ja palkkaamme ulkopuolisen siivoamaan pölyt pois ja talon asumiskuntoon. Jos itse siivoaisi (en edes tiedä millä ajalla sen tekisi, kun töissäkin pitää käydä) aikaa menisi enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja. Aikataulu on aika tiukka: alkuviikon aikana pitäisi tehdä viimestelytyöt ja siistijä käy torstaina ja perjantaina. Muuttotarkastus saadaan toivon mukaan sovittua niin ikään torstaiksi tai perjantaiksi. Lapset lähtevät mummolaan viikonlopuksi evakkoon muuttoa pakoon. Pääsevät sitten talvilomailemaan ihan uuteen kotiin. Hip hei!

Elisalle pitää nostaa hattua asiakaspalvelusta, kun olemme selvitelleet kuidun jatkamista ja kytkemistä. Sen sijaan Eltel, joka tekee Elisan maastotyöt saa aikalailla sapiskaa. Sieltä ei osata pitää yhteyttä eikä vastata kyselyihin ja meille on tässä vaiheessa aika epäselvää, onko meillä viikon päästä käytössä netti ja TV.

Mitähän vielä? Niin! Meillä on postilaatikko, roskapönttö ja numerokyltti ruuvattuna seinään. Tai siis se numerokyltti on seinässä, roskapönttö ja postilaatikko omilla paikoillaan tien pielessä.

Enää ei mene kauaa!!