Klo 11:40 soi puhelin. Olen tuolloin välitunnilla.

K: "Kiitolinjalta päivää. Olisi tulossa kaksi lavallista sisustustarvikkeita."

O: "Selvä. Mihin aikaan?"

K: "Tuossa 10 minuutin kuluttua."

O: "Jahas. Olen nyt töissä enkä pääse lähtemään kuin vasta reilun tunnin kuluttua."

K: "No teidän luvalla jätämme lähetyksen siihen pihalle."

O: "Niin kai on sitten tehtävä. Kuinka paljon sieltä on tulossa tavaraa?"

K: "1600 kiloa."

 

Tunnin kuluttua riennän tukka putkella katsomaan, mitä kivaa olemme saaneet: laatat, tapetit, vesieristeet, maalit, saumalaastit sekä jotain muuta kamaa, jonka tarkoitusta en tiedä. Maalarit ovat hommissa hiomassa seiniä ja laittamassa pohjamaalia. Ei kun rukkaset kouraan, takki naulaan ja hampaat irveen. Vajaa kaksi tuntia ja monta hikikarpaloa myöhemmin kaksi lavallista kamaa on siirtynyt keskelle olkkarin lattiaa. Mies kerkiää parahiksi paikalle, kun olen saanut viimeisen säkin siirrettyä. HUH! Epäilen kyllä suuresti, että tuo 1600kg oli vähän liioittelua. Laastisäkkejä oli parikymmentä, laattapaketteja oli ehkä kolme-neljäkymmentä ja lisäksi muutama ämpäri ja loota. Kyllä huomenna tuntee, että on jotain tullut tehtyä!